Juise Hytönen "Kyllä se siitä" - Mauno Koivisto

Maailman rikkaimman tuntipalkka perseellään istumisesta: 19 miljoonaa!

Guardianin tuoreessa artikkelissa kerrottiin, että maailman rikkaimmalla miehellä kestäisi 220 vuotta tuhlata rahansa miljoonan dollarin päivävauhtia. Se ei pidä paikkaansa. Herran 80.000.000.000 $ omaisuus kun kasvaa 7% tuotto-odotuksella 5,6 miljardia vuodessa. Miljoonan päiväkulutus tekisi näihin korkoihin 365 miljoonan loven, jolloin omaisuus kasvaisi enää 5,25 miljardia vuodessa.

220 vuoden jälkeen omaisuus ei siis olisi kulutettu, vaan kasvanut. Jos koroille laskettua korkoa ei otettaisi huomioon, kasvu olisi vaatimattomat 1155 miljardia, eli omaisuus olisi 14-kertaistunut.

Koroille kuitenkin lasketaan korko. Nyt neuvoisin ottamaan laskimen esiin, muutoin et tule uskomaan lukemaasi. 1.07 potenssiin 220 on lähes 3 miljoonaa. Jos maailman rikkain mies eläisi 220 vuotta, käyttäen miljoonaan päivässä, hänen omaisuutensa kasvaisi korkoa 3-miljoonaa-kertaiseksi. Laskin sanoo nyt 2.4e+19, eli luvussa on 19 nollaa. Maailmassa arvioidaan olevan nyt 263 triljoonaa dollaria. Triljoonassa on 12 nollaa.

Guardianin jutun otsikko on "World's richest man would take 220 years to spend his wealth". Miksi toimittaja oli valinnut Datablog-osiossa näin mitäänsanomattomat luvut? Luultavasti koska hän olettaa, että 220 vuotta kuulostaa jo riittävän isolta. 220 tai 220.000 vuotta ovat molemmat pitkiä aikoja. On silti iso ero luulla, että varallisuus kasautuu hiljakseen rikkaimmille tai tajuta sen järkyttävä vauhti.

Artikkelin loppupuolella käsitellään korkoja ja seurauksia, aivan oikeilla luvuilla. Korkojen kasaantuvan vaikutuksen hahmottaminen näistä vaatii kuitenkin laskimen naputtamista useimmilta meistä. Siksi otsikon ja ensimmäisen argumentin pitäisi yrittää tuoda esiin kuinka katastrofaalinen tilanne on. Itse hoidin otsikoinnin miten hoidin. Laskin työpäivän mitaksi 8 tuntia, mutta viikonloputkin työpäiviksi, rikastuminen on kuitenkin kovaa hommaa.

Toivon, että joku inspiroituu tästä ja keskustelee mittakaavoista kahvipöydässä, baarissa tai koirapuistossa. Isoista luvuista puhuttaessa on vaikeaa hahmottaa mittakaavoja. Siksi moni luulee, että tämänhetkisellä talousjärjestelmällä on mahdollista jatkaa siirtymättä käsittämättömästä epätasa-arvosta (nyt) täydelliseen umpisolmuun parinkymmenen vuoden sisällä.

Varakkaiden omaisuuden keskimääräinen vuosikorko on 5.6%. Jos suvulla on "ylimääräistä rahaa", se kasvaa 100 vuodessa korkoina 232-kertaiseksi. Köyhät suvut pysyvät köyhinä, rikkaat rikastuvat ja miljardöörien omaisuus paisuu tavalla, joka saa rikkaat näyttämään köyhiltä. Varallisuuden keskittymisen mukana keskittyy myös valta. Tämä rapauttaa jo nyt kituvan demokratian ajatuksen, jossa jokaisen ihmisen ääni on samanarvoinen.

Tartteis tehdä jotain.

 

lähde: http://www.theguardian.com/news/datablog/2014/oct/29/oxfam-report-220-years-richest-man-spend-wealth

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Nyt kaikki kilvan kadehtimaan.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

Kyse ei ole kadehtimisesta vaan siitä, että miksi joillakin pitää olla niin paljon rahaa, että heillä ei ole mitään mahdollisuuksia niitä koskaan käyttää. Raha tuo monesti myös valtaa, valtaa ohi demokraattisen päätöksenteon.

Lisäksi suurimmalla osalla maapallomme asukeista ei ole käytännössä yhtään mitään.

Rahanahneus lienee ainoita ahneuksia, joille ei ole kattoa.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

"Miksi?"

Keskuspankkien viimeisen viiden sadan vuoden taloushistorian otannalla ennätyksellisen alhaiseksi manipuloimien korkotasojen myötä on kannattavaa ostaa reaaliomaisuutta lainalla ennestään kertynyt omaisuus vakuutena, mikä tietysti vie varallisuusarvoja ylöspäin ja tämä inflaatio "itsensä toteuttavan ennusteen" tavoin rikastuttaa. Siis niitä ihmisiä joilta ei peritä marginaaleja hiekan tuomisesta pankin lattioille jonkun kuppaisen neukkukuution imaginääriarvon kuplaannuttamiseksi.

Kyseessä on siis ennen kaikkea markkinatalouden naamiaisasuun puetun keskusjohtoisen sosialismin kriisi.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #18

Eräs oleellisimmista ongelmista tosiaan on se, kuka rahan luo ja miten. Velkaan perustuvasta ja yksityisten pankkien luomasta rahasta pitäisi päästä eroon.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #18

Muuten oikein, mutta kysymys on nykykapitalismin ei sosialismin kriisistä.

Irma Hautala

Ongelma on luonteeltaan yhteiskunnallinen, ei ykilöpsykologinen (kateus), eikä ylipäänsa psykologinen. Ongelma on siten ratkaistavissa vain ongelman luonteen mukaisella tavalla eli yhteiskunnallisesti / poliittisesti. Ei moralisoimalla yksilöiden ei-toivottuja kateuden tunteita.

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Eipä tuota kannata murehtia.
Kyllä rahatalous ehtii muuttumaan 220 vuodessa niin moneenkertaan, että luotettavan laskelman tekeminen on mahdotonta. varmaan tilanne jossain vaiheessa nollaantuu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Lisäksi nuo luvut ovat ylipäätään merkityksettömiä, jo tällä hetkellä. Ökyrikaiden omaisuuksista hetkutellaan vähän väliä, epäsäännöllisin väliajoin. Nuo omaisuusmassat ovat olemassa, mutta ne eivät käytännössä ole "omistajiensa" hallinnassa, ja ovat henkilökohtaisena "rikkautena" enää poikajoukon pissimiskilpailua, kuka yltää korkeammalle. Kukaan heistä ei todellisuudessa ole tilaisuudessa käyttämään omaisuuttaan mihinkään, sillä ei ole varsinaista markkina-arvoa omistajalleen.

Lyhyesti: mitä voi ostaa itselleen henkilökohtaiseen käyttöönsä miljardilla?

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

Vaikkapa Helsingin Jokerit? Älytöntä väittää, että rikkaat eivät voisi ostaa mitään? "Ei niillä ole mitään merkitystä"

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #8

Kuka maksaisi Jokereista miljardin?

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #9

En tarkoittanut, että juuri miljardin, mutta rahalla voi ostaa mitä vaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #10

Minä taas kirjoitin juuri "miljarilla" ja tarkoitin juuri "miljarilla". Miljardeistahan tässä oli kyse eikä maapähkinöistä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #24

Voi Jouko hyvä, kyllä minä keksisin nopeastikin aina yhden miljardin sijoittaa, ei se olisi ongelma ollenkaan:) Ai, että mihin? Esimerkiksi ostaisin muutaman arvoasunnon jokaisesta kivasta eurooppalaisesta pääkaupungista. Niin, ja tietysti nyt matkamuistoissani vahvasti edelleen eläen, muutaman kivan saaren palatseineen Venetsian edustalta:)

Tekisin jopa hyvääkin, eli rakennuttaisin uusia kouluja suomalaisille lapsille, jotka nyt joutuvat elämään homeongelmien keskellä. Rahan tuhlaaminen ei ole mikään ongelma, mutta sen kasvattaminen vaatii jo vähän enemmän tietoa ja talouselämän tarkkaa seurantaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #26

Luepa sinäkin nyt uudestaan: "Lyhyesti: mitä voi ostaa itselleen henkilökohtaiseen käyttöönsä miljardilla?"

Tuomas Järvilaki Vastaus kommenttiin #24

Ei nuo luvut ja omaisuus ole pelkkiä numeroita.
Jos omistaa teollisuudesta pienemmänkin osuuden kuin Rockefellerit enimmillään Oy USAsta, voi halutessaan käyttää valtaa enemmän kuin yhden vaalikelpoisen äänen verran.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #40

Viljo Heinonen on tuonut asian hyvin esiin viestissä 4. Kun omistaa miljardin osuuden sadan miljoonan omaisuudesta, niin mitä sitten oikein omistaa?

Tuomas Järvilaki Vastaus kommenttiin #44

Omistaa valtaa.
Vaikka olisit hallinnoimasi fiman kanssa täysin passiivinen poliittisen päätännän suhteen, päättäjät ounastelevat tahtoasi, jottet jättäisi kuntaa, maata.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #50

Päättäjien ounastelu ei ole vallankäyttöä. Kun omistaa satasesta tonnin, ja muut omistavat loput, montako prosenttia omistaa?

Kuten sanottu, puhdasta pissimiskilpailua: "Ähäkutti, omistan enemmän tyhjää kuin kukaan muu!"

Tuomas Järvilaki Vastaus kommenttiin #51

No ehkei vallanKÄYTTÖÄ, mutta valtaa, ja sen käyttöä tarvittaessa.

Kuinka "tyhjän" omistaja voi tehdä 10 000 työttömäksi myymällä firmansa Kiinalaisille, jotka lakkauttavat ostamansa kilpailjan toiminnan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #52

Hyvä ja liian harvoin esitetty kysymys. Tuo kauppa perustui omistusoikeuteen, ei omaisuuden "arvoon". Se että kiinalaiset sitten lopettivat tuon yrityksen, mikä sitten olikin, ei estä työntekijöitä ja organisaatiota jatkamasta toimintaa uuutena yhtiönä. Joten mitä ne kiinalaiset oikein ostivat? Aikaa. Ja hyvin vähän sitäkin.

Tuomas Järvilaki Vastaus kommenttiin #54

IPn ja muut välineet, tietävät mitä tekevät.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Miljardilla saa yksityisiä armeijoita, poliitikkoja, vallankumouksia, henkilökohtaisia satelliitteja sekä pitkän liudan salamurhaajia vaientamaan soraäänet.

Kysymys on loppujen lopuksi siitä etiikasta, mikä "poikajoukon pissimiskilpailussa" vallitsee.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Luetaanpas nyt vielä kerran, uudestaan: "Lyhyesti: mitä voi ostaa itselleen henkilökohtaiseen käyttöönsä miljardilla?" Siis "henkilökotaiseen käyttöönsä".

Totta kai pissimiskilpailussa on juuri tuosta: "etiikasta, mikä "poikajoukon pissimiskilpailussa" vallitsee." Saa tapatettua kilpapissijän tukijoita. Sitähän se pissimiskilpailu juuri on. Sen häviämisellä tai voittamisella ei ole muuta merkitystä, kuin että ottaak's päähän vai ei.

Pekka Iiskonmaki

Tuota minäkin tarkoitin. Hyvä Markus!

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Tuon kasvun päälle tulee vielä omaisuuden arvon nousu, tai voi käydä niinkin, että heikkojen sijoitusten vuoksi pääoma välillä myös pienenee.

Olennaisinta kuitenkin on, että tuolle hirvittävän suurelle omaisuudelle ei koko Maailmasta löydy aitoa reaalista vastinetta. Ylivoimaisesti suurin osa sijoitusomaisuuksista on tyhjiä odotusarvoja, joilla ei pitäisi pystyä ostamaan mitään.

Keskeisin ongelma onkin juuri tuossa, että kaikelle omaisuudella oli se todellista tai kuviteltua virtuaaliomaisuutta haetaan korkoa. Korkoa korolle järjestelmä tekee sijoitusomaisuuksien valtavasta massasta rasitteen reaalitaloudelle, joka tuottaa kaikki tavarat ja palvelut, joita ihmiset kuluttavat.

Tyhjä omaisuus, joka on olemassa vain pankkien tasemerkinnöissä ei hyödytä ketään. Realista vastinetta sille ei mistään löydy. Siinä vaiheessa, kun merkittävä osa ihmisistä tämän tajuaa, siitä alkaa olemattoman alas ajo, väistämätön taloudellinen vallankumous tai sitten sitä ennen koko talous romahtaa mahdottomuuteensa. Mikään ei loputtomiin kestä olemattoman rahoitusta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tätä juuri tarkoitin: "tuolle hirvittävän suurelle omaisuudelle ei koko Maailmasta löydy aitoa reaalista vastinetta. " Noilla "omaisuuksilla" ei siis ole merkitystä, niitä ei tosiasiassa ole, silllä "aito reaalinen vastine" on sitä omaisuutta. Se että omaisuudelle ei ole omaisuusvastinetta, on tietysti mahdoton tilanne. Kyseessä on, kuten totesin, puhtaasti pissimiskilpailu.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

Kyllä ne niillä omaisuusmassoillaan kuitenkin nostavat mm. kiinteistöjen hintoja, futuurikaupalla ruuan ja öljyn hintaa jne. Eli kurjistavat muiden elämää kuitenkin hakiessaan tuottoa sinänsä absurdisti juurikin reaalitaloudesta irrallaan olevilla rahoilla.

Jussi Jukola Vastaus kommenttiin #13

Miten futuurikauppa nostaa hintoja noin yleisesti? Hetkellisesti niin voi toki käydä, mutta jos allaolevan tuotteen hinta laskeekin futuurin toteuttamishetkellä tulee ns turskaa. Futuurit ovat hyödykekaupassa toki spekulatiivisiäkin, mutta myös vakuutusinstrumentteja riippuen kummalta puolelta diiliä katsot. Futuureiden alkuperä on jenkkien viljamarkkinoilta, viljelijöille aukeni mahdollisuus myydä tuotteensa etukäteen joko päivän hintaan tai sitten odottaa hetkeen kun vilja on jo valmiina siilossa, siten itse asiassa tasoittaen hintojen vaihtelua. Kommenttisi perustuu siis joko tietämättömyyteen tai on ainoastaan provokatiivinen. MOT

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola Vastaus kommenttiin #35

Lienet maksettu trolli, mutta lainaanpa yhtä artikkelia tähän:

"...Koko 1900-luvun vehnän reaalihinta oli laskenut Yhdysvalloissa. Goldman Sachs ja sitä seuranneet muut kansainväliset investointipankit loivat keinotekoisen kysyntäsokin. 2000-luvulla kevätvehnän hinta noin viisinkertaistui.

Syntyi helvetinkone: mitä kalliimmaksi ruoka tulee, sitä enemmän investointirahaa virtaa raaka-ainerahastoihin ja ruuan hinta nousee edelleen. Edellinen vuoden 2008 globaali ruokakriisi oli niin vakava, että se synnytti ruokamellakoita 30 maassa.

FAO:n mukaan enää kaksi prosenttia elintarvikkeiden futuurikaupasta koskee oikeaa, konkreettista ruokaa. Sitä ennen 98 prosenttia myydään finanssimarkkinoilla, joilla ollaan kiinnostuneita vain nopeista voitoista. Vuonna 2009 Goldman Sachs tienasi tällaisella spekuloinnilla viisi miljardia dollaria, yli kolmanneksen tuloksestaan."

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Korkoa korolle- laskelmilla saadaan dramaattisia lukuja mutta ne ovat hyvin herkkiä pienille muutoksille lähtöoletuksissa. Jos korko olisikin ollut 4% eikä 5.6%, pääoma olisi 100 vuodessa 50-kertaistunut eikä 232-kertaistunut.Toki paljon sekin.
Entä inflaatio? Jos nimellinen tuotto on 5.6% vuodessa mutta inflaatio samaan aikaan 4% vuodessa, reaalisesti pääoma kasvaa 100 vuodessa 5-kertaiseksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Täytyy huomata se tosiasia, että rahapottia hallinnoi Carlos Slim Helu ja hänen perheensä.

Emme tiedä, millainen shoppailija Carloksen vaimo on, joten erilaisissa laskelmissa ( "tuntipalkka perseellään istumisesta" ) tämä täytyisi kyllä ottaa huomioon, samoin kuin perheen lasten rahankulutus. Lisäksi Meksikossa perhe-käsite saattaa sisältää muitakin sukulaisia kuin ns. ydinperheen.

P.S. Ei raha tuo onnea.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomessa maksetaan korkotuloista noin 30% veroa ja jäljelle jäävästä tulosta on palautettava pääomaan tietty osuus, jos mielii sen nykyarvon säilyvän ennallaan inflaatiosta huolimatta.

Jos vaikkapa lasketaan sen 60 miljoonan eurojackpotin voittajan stressitön kulutusraja, niin viiden prosentin korkotuotto-olettamalla hän saisi vuodessa kolmemiljoonaa euroa korkoa, josta miljoona maksettaisiin veroa. Jos inflaatio olisi keskimäärin kolme prosenttia, niin 1,8 miljoonaa pitää palauttaa takaisin pääomaan vuodessa.

Hän voi siis kuluttaa 200.000 euroa vuodessa huolista vapaana. Muu kulutus on kuormasta syöntiä.

Jyrki Paldán

Euron inflaatio ei ole ollut 3%:ia sitten vuoden 2002. EKP:n nykyinen inflaatiotavoite on 2% ja edes siihen ei päästä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juuri nyt elämme matalan inflaation aikoja, mutta tätä pitääkin tarkastella pitkän jakson keskimääräisellä inflaatiolla.

Joku ylempänä totesi, että lisäksi pitää ottaa huomioon omaisuuden arvon nousu. Se ei kuitenkaan välttämättä nouse, vaan voi myös laskea dramaattisesti, jos rahat on sijoitetttu pörssiosakkeisiin tai laman aikana arvoaan menettäviin kiinteistöihin, t.m.s. Vuoden 1929 pörssiromahdus köyhdytti kerralla monet miljonäärit New Yorkissa keppikerjäläisiksi.

P.S. Odotin, että joku vastaa edelliseen kommenttiini tyyliin: "Ei oo helppoa hänelläkään".

Jyrki Paldán

Aijai, täyslaidallinen punaista kateutta!

Jos rikas tienaa miljoonia päivässä istuessaan perseellään, se tulee osaksi myös sinun työstäsi, sinun kulutuksestasi ja hänen tappionsa maksetaan sinun verorahoistasi.

Jos sossupummi saa valtiolta 500€ kuukaudessa istuessaan perseellään, se tulee osaksi myös sinun työstäsi ja sinun kulutuksestasi.

Jos toisen kritisoiminen on kateutta, niin on myös toisen.

ja ei - riski ei juurikaan muuta asiaa. Ensimmäiseksi mainitun riski on ensinnäkin täysin olematon ja toisekseen pahin riski mitä hänellä on, on menettää etuoikeutensa ja palata samalle viivalle kaikkien muiden kanssa.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Ei tässä mistään kateudesta ole kyse. Kyse on saattohoidossa olevan systeemin kuolin kouristuksista.

Se että voi tienata järjettömiä summia rahaa tekemättä mitään on lähtökohtaisesti väärin. Reaalitalous on se mitkä ratkaisee, ei kupla ei ilma ei pyhä henki.

Realitalous nostettiin ykköstavoitteeksi mm. 30-luvun Saksassa ja talous lähti aikamoiseen nousukiitoon, samalla sanouduttiin irti raha ja velkataloudesta ulkomaankaupassa. Saksan 30-luvun talouden nousua ei voi kukaan kiistää, heillä oli tahto ja keinot. Suomelta puuttuu molemmat.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ei tässä mistään kateudesta ole kyse. Kyse on saattohoidossa olevan systeemin kuolin kouristuksista."

Järjetöntä tässä on että jotkut yrittävät puolustella tämän systeemin mielekkyyttä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Realitalous nostettiin ykköstavoitteeksi mm. 30-luvun Saksassa ja talous lähti aikamoiseen nousukiitoon, samalla sanouduttiin irti raha ja velkataloudesta ulkomaankaupassa. Saksan 30-luvun talouden nousua ei voi kukaan kiistää, heillä oli tahto ja keinot. Suomelta puuttuu molemmat."

Mitä tarkoittaa "raha ja velkatalous ulkomaankaupassa"?

Saksan talous todellakin lähti nousukiitoon laman jälkeen 30-luvulla, aivan niin kuin Saksan taloudella yleensäkin on taipumus tehdä ripeämmin kuin naapurimaillaan. Mutta kyllä siinä velkaa otettiin laajoihin ja mahtipontisiin infrastruktuuri-investointeihin. Jopa siinä määrin, että yhdeksi syyksi Saksan imperialistiselle politiikalle samaisen vuosikymmenen lopulla on esitetty velkaantuneisuustason aiheuttamaa paniikkia.

Saksassa satsattiin kansallissosialistisen opin mukaan valtion taholta mittavia summia korkeasti työllistäviin, mutta kalliisiin investointeihin silloin, kun talous muutenkin alkoi pyöriä hyvin. No, niiden moottori- ja rautateiden sekä lentokenttien avulla Saksan talous nytkin pitkälti pyörii.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #39

Se tarkoittaa sitä että siirryttiin reali talouteen, bilateraaliseen kauppaan = sinulla on oltava fyysisesti olemassa se hyödyke millä aiot kauppaa käydä = ensin työ, sitten huvi. Nykyään filosofia on ensin huvi, sitten lasku.

Esittämäsi teoria Saksan velkaantumisesta ulkomaille ei ole uusi. Saksan valtio ei kuitenkaan velkaantunut siinä määrin ulos kun on annettu ymmärtää, päinvastoin.
Saksassa suosittiin sisäistä velkaantumista (mitä esimerkiksi Japani myös harjottaa menestyksekkäästi) hyvänä esimerkkinä tästä valtion puuttuminen osakkeenomistajien osinkoihin. Vuodesta 1934 saksalaisten yritysten osakkeenomistajien osingot rajattiin korkeintaan 6 prosenttiin vuodessa. Jakamatta jääneet tuotot investoitiin hallituksen obligaatioihin, joilla oli kiinteä 6 % vuosituotto.

Kyseneinen esimerkki on vain yksi monista fiksuista käytännön toimista joilla pidettiin Saksassa rattaat käynnissä mutta ehkäistiin rattaiden ylikuumeneminen. Asia jota nykypäivän markkinauskovaiset eivät kykene näkemään vaikka se on jokaisen nähtävillä.

Merkille pantavaa on myös Saksassa ollut inflaatio vuosien 1933-1939 välillä, joka oli 1,2% kuuden vuoden periodilta.

Nykyään esim. Ruotsi ja Suomi voisivat käydä multilateraalista kauppaa, vaihtoehtoja on, ensin pitää siirtyä oman kansallisen valuutan käyttöön ja palauttaa itsenäisyys jotta voidaan luoda meille parhaiten sopiva lainsäädäntö.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #42

"Nykyään esim. Ruotsi ja Suomi voisivat käydä multilateraalista kauppaa,"

Tarkoitatko nyt bilateraalista?

Bilateraalikauppa on vaihdantataloutta ja hyvin alkeellinen kaupan käynnin muoto. Se ei sovi maiden väliseen kauppaan, jossa yksittäiset yritykset itse päättävät ostoistaan ja myynneistään.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen Vastaus kommenttiin #46

Eikun multilateraalista. Bilateraalinen kauppa toimii. Voi tulla yllätyksenä mutta maailmassa harrastetaan bilateraalista kauppaa edelleen.

Pepsi otti vielä jonkin aikaa sitten maksun myymästään kolasta Stolishnaja vodkana jonka oikeudet se omisti pohjois-amerikassa. Näin se homma etenee.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Juise,

Mittakaava on yhtä absurdi kuin elämä yleensäkin. Ahneudella ei ole rajoja, jos omaisuutta kerrytetään isearvoisesti. Rahan yliarvostus johtaa riistoon ja vallan väärinkäyttöön.Tällöin tehdään rahaa herkkäyuskoisten tai elämänhallinnan menettäneiden kustannuksella. On harhakäsitys kun sijoittaja tai pankkiiri tekee sinulle sijoitusehdotuksen kattavalla tuotolla, olet jokatapauksessa maksava osapuoli. Tilanne voi olla toinen, jos saat sisäpiiritietoa sijoituksista.

Ökyrikkaus on täysin sattumanvaraista siinä mielessä, että jotkut ovat syntyneet seurapiireihin, joissa rahan määrällä ei ole merkitystä. Suurempi merkitys on sillä, miten hiuksesi ovat, onko puvuntakkisi napitus yksi vai kasirivinen ja sopiiko väri yksityislentokoneesi väreihin. Kuinka aksenttisi sopii lounasvieraidesi jälkiruokakeskusteluun tai kuinka elehdit julkisuuskuvaa ylläpitäen. Suoraan sanottuna, oksettavan absurdia.

Rikastua voi myös olemalla ahkera ja ennakkoluuloton. Mitä vähemmän rahaa ajattelee, sitä enemmän jää aikaa luovuudelle. Tietyllä tavalla spartalainen elämäntapa, joka on kurinalaista ja ankaran yksinkertaista, voi tuoda rikkautta sivutuotteena. Silloin raha on ansaittua omaisuutta ja jos kykenet vielä jakamaan sitä, menestys on taattu.

Menestymisen ja rikastumisenkaan mitta ei ole se, kuinka paljon rahaa sinulla on, vaan kuinka paljon kykenet sitä kierrättämään ja samalla luot kontakteja, jotka takaavat elintasosi.

Laittomasti hankittu omaisuus ja petos tulee ennemmin tai myöhemmin julki, vaikka takanasi seisoisi palkkaamasi maailman paras juristi.

Käyttäjän JaakkoImpola kuva
Jaakko Impola

"Laittomasti hankittu omaisuus ja petos tulee ennemmin tai myöhemmin julki, vaikka takanasi seisoisi palkkaamasi maailman paras juristi."

Nykyinen osittaisvarantoperiaatteella toimiva pankkijärjestelmä on alunperin syntynyt huijauksesta, mutta tehty lailliseksi. Montako pörssineroa on laitettu vankilaan USA:n romahduksen johdosta?

Pieni ajatusleikki työllä rikastumisesta. Korkoa en ota huomioon, koska oletan, että inflaatio ja virhesijoitukset syövät sen.

Tee 40 vuotta työtä ja säästä 1000 euroa kuukaudessa.
12*40*1000 = 480 000
Jos kykenet nykyaikana epärealistisen pitkään työuraan ja kohtuulliseen tulotasoon saat säästettyä vain vajaan puoli miljoonaa koko elämäsi aikana.

Tästä voi jokainen ajatella kuinka realistisia ja oikeudenmukaisia ovat miljoona- ja miljarditulot yhtään kenellekään.

Rikastumisen, ulkonäön ihannointi jne. arvojen pinnallistuminen ovat jo asia sinänsä ja vaativat laajemman keskustelun.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Näinhän ne asiat ovat Jaakko. Ökyrikkaus ja ulkoisen olemuksen ensisijainen tärkeysjärjestys on absurdia.

Jani Lehtinen

onko tällä planeetalla enää ihmisiä 220 vuoden päästä? Enpä usko.

Jussi Jukola

Kun en tätä blogistin ja muutaman muunkaan ajatusmaailmaa oikein käsitä, voisimme hieman leikkiä.

Pekka perustaa yrityksen joka muutaman vuoden päästä alkaa menestyä ja laajentua, tarjoten samaan aikaan työtä yhä useammalle ja useammalle ihmiselle. Pekka saa nostettua palkkana ja osinkoina yrityksestään Suomen mittakaavassa merkittäviä summia vuosittain, maksaen itse ja yrityksensä kautta merkittäviä summia veroja sekä kunnalle että valtiolle.

Tässä vaiheessa Juise tulee sanomaan Pekalle että nyt riittää, olet saanut jo niin paljon rahaa ettet voi enää kohtuullisesti enempää vaatia.

Pekka rapsuttelee päätään ja miettii mitkä voisivat olla vaihtoehdot.

a) laittaa putiikki kiinni, potkia ihmiset pellolle ja samalla lopettaa verojen maksaminen ja muuttaa Espanjaan nauttimaan auringosta

b) haistattaa Juisea ja muita samankaltaisesti ajattelevia, myydä firma japanilaisille kovasta hinnasta ja muuttaa Bahamalle nauttimaan auringosta

c) haistattaa Juisea ja muita samankaltaisesti ajattelevia ja jatkaa menestyksellistä bisnestä itse.

Vastaukset vain a, b tai c.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Esittämäsi esimerkki ei päde blogistin esille tuomassa maailmassa. Siinä oli kyse omistamisesta. Siinä on vissi ero jos omistaa jotain sieltä täältä ja tuolta tai jos itse työskentelee yrityksessä jonka omistaa kokonaan tai osittain.

Jyrki Paldán

Esimerkkisi Pekka taitaa olla vähän hölmö kaveri. Luulisi että suoraselkäinen ja fiksu ihminen jatkaisi rakastamansa yrityksen pyörittämistä ja saisi siitä raskaan progressiivisesta verotuksesta huolimatta huomattavan korvauksen.

Vain rahanahne yrityksestään välittämätön yrittäjä valitsisi minkään noista vaihtoehdoistasi sen takia että verotus estää häntä tienaamasta absurdeja summia.

Tuomas Järvilaki

Jotenkin muistelen TV ohjelmaa Tie. Ellen väärin muista palstan omistajalla oli siinä jotain tekemistä.
Siinä istuttiin tuoliringissä käyttämättömällä tienpätkällä kesäillassa tunnettujen kutsuvieraiden kanssa.
Yhdessä jaksossa Sauli Niinistölle esitettiin, että silloin mahtavan Nokian olisi mahdollista esittää vaatimuksia poliittisille päättäjille.
Sauli naurahti olevan kummallista, ettei se sitä juuri tee.
Ei ottanut kantaa epädemokraattiseen mahdollisuuteen.
Kairamon aikana teki, johon K.Sorsa reagoi kieltäytymällä Kairamon rapujuhla kutsusta, johon Hannu Taanila kommentoi: "Eläköön Suomen taisteleva työväenluokka !"

Janne Suuronen

Vassariäijä on kateellinen maahanmuuttajalle ?

"
Slim syntyi maroniittismaahanmuuttajien perheeseen joka muutti Meksikoon Libanonista. Hän valmistui Universidad Nacional Autónoma de Méxicosta diplomi-insinööriksi vuonna 1961. Omaisuutensa hän on luonut tietoliikennealalla. Meksikon lankapuhelimista yhdeksän kymmenestä käyttää hänen Telmex-yhtiönsä linjoja ja Telcel/América Móvil on ainoa maanlaajuinen matkapuhelinoperaattori.
"

Pistänpä vaihtarina tällaisen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bill_ja_Melinda_Gates...

Kaiken rahan ei tarvitse kulkea teidän kommarien kautta. Totalitaarisen määräämisen sijaan vapaehtoisuus rulettaa.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Niinkuin vapaatmarkkinat ovat osoittaneet...toimii.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Vapaat markkinat toimivat hyvin ainoastaan ihmisten riistäjänä. Hyvin harva käsittää edes sitä, että tässä lamassa, missä nyt olemme, käynnissä on omaisuuksien uusjako ja tuottojen haku kaikille niille miljardeille, jotka todellisuudessa ovat pelkkiä johdannaispelin odotusarvoja. Kun kuitenkin kaikki raha siis myös nuo tyhjät miljardit ovat jonkun velkaa, haetaan sillekin jotain tuottoa.

Korot ovat alhaalla vain tyhjän miljardivuoren pönkittämiseksi, kun aitoa reaalitaloudesta imettävää tuottoa ei mitenkään muuten riitä, eikä riitä kovin pitkään näinkään. Jos nykyistä talouskuplaa ei onnistuta ajamaan alas, se ennen pitkää romahtaa, kun niille pienillekään koroille ei mistään riitä maksajia.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Vapaa markkinatalous toimii kysynnän ja tarjonnan periaatteella. Hyödykkeiden (tuotteiden) hintakehitys perustuu tähän. Kuluttajien ostokäyttäytyminen vaikuttaa myös oleellisesti hintoihin ja markkina-arvoon, sekä talouden ylikuumenemiseen, että lamaan. Tuotteiden volyymit vaikuttavat hintoihin ja liiketoimintojen investointihalukkuuteen jne. Pienet paikalliset markkinat ovat helpommin hallittavissa, koska hintakehityksen vaihtelut ovat pienemmät. Lopullinen hinta määräytyy kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Globaali markkinatalous noudattaa samoja periaatteita, mutta hallittavuus on huomattavasti haasteellisempaa. Koska globaalissa markkinataloudessa liikkuu huomattavasti suurempia rahamääriä, vauraimmilla yrityksillä (omistajat, lakineuvonantajat, sijoittajat jne.) on lähes määräämätön päätösvalta. Rahalla saa mitä tahansa, jos olet valmis tekemään sen eteen palveluja, jotka edesauttavat ja sanelevat markkinoiden käyttäytymistä. Pörssit ja kauppakamarit kertovat, milloin ostat ja myyt.

Tämä kai lienee tuttua itsekullekin.

Tavallinen kuluttaja voi vaikuttaa talouselämään tekemällä valintoja, jotka saavat markkinat elpymään. Mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Laman aikana, sijoittajat ja omistajat varmistavat tuottonsa, vetäytymällä markkinoilta kiinnittäen omaisuutensa paremmalla tuotolla, koska markkinat eivät vedä.

Jotta talous saadaan elpymään, eli ne realistiset tuotto-odotukset jotka sijoittajilla ja yritysten omistajilla on ja se hinta mitä kuluttajat ovat malmiita maksamaan, talous elpyy. Tämä tasapaino on sanomattakin selvää hyvin vaikeaa saavuttaa, jos tuotto-odotukset ovat epärealistiset ja kuluttajat pitävät tiukasti kiinni omasta varallisuudestaan.

Olisi kaikkien etu jos em. kupla puhkaistaisiin ja annettaisiin markkinoiden vapautua.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Vapaita markkinoita ei ole olemassakaan. Lainsäätäjät rulettaavat ja vaikuttavat kaikkeen.
23 tosiasiaa kapitalimista by Ha-Joon Chang.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ne ovat hyvinkin osa vapaita markkinoita,kai olet sentään tietoinen,että markkinoilta vaikuttavat lainsäätäjiin?

Voitaisiin toki ottaa lainsäätäjät pois välistä ja toteuttaa vapaata lainsäädäntöäkin,mutta markkinat sielläkin vaikuttaisi kaikkeen.

Se ettei tuota näe tai kykene ajattelemaan on tietty ongelma jo itsessänsä.

Aino Kivelä

Tässä keskustelussa suositulla vessaterminologialla on vaan todettava, että myöhäistä ihmetellä kun p:t on jo housuissa.

Kannustetaan sen sijaan näitä kilpapissaajia sohottamaan uuteen suuntaan eli kisaan siitä, kuka saa milläkin panoksella maailmassa eniten hyötyä aikaan ja suurena hyväntekijänä nimensä aikakirjoihin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tuollaiset kateus-kirjoitukset osoittavat, että moni vasemmistolainen on henkisesti kokoomuslainen.

Toimituksen poiminnat